Kuva ©Jari Ilmonen
Talvisukellus on parhaimmillaan maagista: hiljaista, kirkasta ja rauhoittavaa. Mutta. Jos kylmä pääsee hiipimään sukellusten välissä tai varusteet eivät tue olosuhteita, fiilis kääntyy nopeasti “ei enää ikinä” -osastolle.
Hyvä uutinen: paljon voidaan vaikuttaa varmistamalla, että perusasiat ovat kunnossa.
Ja kun ne on laitettu kohdilleen, voi harkita tekniikkaa (lämpöliivit, argon) viimeisenä hienosäätönä - toki, porukka joka tekee vaativampia tekniikkasukelluksia ja / tai huomattavan pitkiä sukelluksia kylmissä olosuhteissa niin silloin tietysti on viisasta olla kaikki keinot käytössä. Huomatkaa, että tässä artikkelissa pääpaino on virkistys- ja hupisukelluksessa kylmillä keleillä.
1) Pukeutuminen: lämmintä rakennetaan kerroksilla
Kuivapukusukelluksessa lämmönhallinta ei ole välttämättä ainoastaan hyvän aluspuvun varassa, vaan kokonaisuudesta. esim DAN kuvaa kuivapukusukeltajan lämpösuojauksen perustuvan kerroksiin (aluskerta → eristävä kerros / aluspuku → suojakerros = varsinainen kuivapuku, oli se sitten mistä materiaalista tahansa) ja oikeanlaiseen eristykseen olosuhteisiin nähden.
Aloita tästä: aluskerrasto
- Valitse materiaali, joka siirtää kosteuden iholta ja toimii kylmässä (moni tykkää merinosta, jotkut liputtaa teknisen urheilukerraston puolesta).
- Tavoite: ihon pinta pysyy kuivempana → vähemmän kylmyyden tuntemusta.
- Pue sen verran kerroksia, kuin koet tarvitsevasi - vältä kuitenkaan toppaamasta itsesi ihan tönköksi: sillä vaikeuttaa helposti liikkumista, ja toisaalta tarvitaan jonkin verran tilaa myös eristävälle ilmalle.
Sitten tärkein: eristävä aluspuku
- Paksuus ja eristävyys valitaan veden lämpötilan ja sukellusajan mukaan.
- Kun aluspuku on riittävän lämmin, olo on tasainen eikä kylmä iske yhtäkkiä.
- Aluspuvun paksuuden ohella materiaalilla on huomattavasti merkitystä: täällä pohjoisen markkinoilla jylläävien brändien tuotteet ovat olosuhteisiin sopivia. Eristävän kuidun tulee olla sellaista, että se sallii eristävää ilmaa väleihinsä/ sisäänsä vrt. Ursuitin Finnfill. Toisaalta useilla valmistajilla myös pukujen materiaalit, erilaiset tekniset ratkaisut tekevät sen, ettei puku mene niin kasaan paineen alla, vaan kylmän veden ja sukeltajan väliin jää sopivasti ilmavaa, eristävää kerrosta
Pää lämpimänä
- Pinnalla kuiva pipo heti päähän.
- Vedessä riittävän paksu huppu (tai kuivahuppu, jos se on sinun juttu).
Pintatouhut: älä päästä kylmää sisään
- Ota reissuun mukaan extraa: kuivat vaihtokamat (myös pipo, hanskat, sukat).
- Pidä tauot lämpiminä, ettet kylmety ennen seuraavaa sukellusta.
2) Syöminen, juominen ja lepo: lämpöä sisältä päin
Kylmässä keho kuluttaa enemmän, ja väsyneenä palelee helpommin. Lisäksi nesteytys unohtuu helposti talvella, vaikka se on yhtälailla tärkeää kuin milloin tahansa muulloinkin.
Edeltävä päivä
- Syö kunnolla: eikä nyt tarkoiteta erityisesti mitään sikamättöä, mutta asiallinen ja riittävä itsensä ravitseminen olisi jees.
- Hyvää nesteytystä rakennetaan koko ajan, eli jos tässä näkee itsellään tekemisen paikkaa, niin ala valmistautumaan jo edellisenä päivänä - helpottaa kummasti!
Sukellusaamu
- Syö ravitseva aamiainen (hyvksi havaittuja esimerkkejä: puuro hyvillä täytteillä + kananmunaa / monipuolisesti täytetty leipä jne).
- Vältä sellaista, joka tekee olon tukalaksi vedessä, röyhyttää / närästää jne.
Eväät sukelluspäivälle
- Kuumat, mausteiset keitot ruokatermarissa ovat käytännöllisiä: helppo hörppiä maltillisesti sukellusten välissä. Kirjoittaja liputtaa myös hernekeiton puolesta, joka on mainio eväs - ja vitsikkäänä kulmana myös pukukaasut tulee sillä eväällä hoidettua. Vakavissaan: jos aiheuttaa vatsanväänteitä, niin sitten ei ehkä kannata.
- Pieniä annoksia pitkin päivää → lämpöä ja energiaa ilman ähkyä tai närästytstä vedessä.
Kuuma juoma + nesteytys
- Kahvi ja herkut ovat todella suositeltavia jos niistä tykkää, mutta muista myös vesi / jotain nesteyttävää juomaa.
- Kuuma mustaherukkamehu on klassikko syystä: lämmin, helppo, toimiva, hyvä. Termarissa oleva kuuma mehu lämmittää ja toisin kuin persu juomapullossa oleva neste, se ei niin herkästi jäädy sukellusretken aikana.
Lepo
- Pyri nukkumaan hyvin etenkin ennen talvisukelluspäivää. Väsyneenä kylmä tuntuu herkemmin, ja päätöksenteko voi heiketä.
3) Kun perusasiat on kunnossa: lämpöliivit, lämmitettävät alusasut ja argon
Tämä osio on tarkoituksella viimeisenä. Moni käyttää paljon rahaa ja aikaa teknisiin ratkaisuihin ja niiden speksaamiseen, vaikka suurin hyöty tulee usein jo aluskerrastosta, aluspukuratkaisusta ja pintalämmöistä.
Lämpöliivit ja lämmitettävät alusasut
DAN muistuttaa, että kaikki lämmitettävät vaatteet eivät ole tarkoitettu vedenalaiseen käyttöön, ja että pitää noudattaa valmistajan ohjeita sekä käyttää vain sellaista, joka on suunniteltu sukellustarkoituksiin.
Hyvä peruslogiikka:
- Kokeile ensin: kerrasto + aluspuku + pintalämmöt + eväät/lepo.
- Jos silti palelet: lämmitettävä aluskerrasto / liivi voi auttaa.
Kuivapuvun läpivienti (bulkhead) + akku
Tämä on yleinen ja toimiva tapa, kun kokonaisuus on siihen tarkoitettu ja oikein asennettu (valmistajan ohjeet). Tärkeintä on turvallinen käyttötapa ja se, että järjestelmä on nimenomaan sukelluskäyttöön suunniteltu. DANin artikkelissa tästä on ihan hyvä juttua.
Huom: aktiivisista lämmitysjärjestelmistä ja dekompressioriskistä on keskustelua (lämpö voi vaikuttaa fysiologiaan eri vaiheissa). Jos käytät aktiivista lämmitystä teknisemmissä profiileissa, perehdy huolella best practices -linjauksiin ja käytä konservatiivisuutta.
In Depth Magazinessa on aiheesta vuonna 2021 julkaistu, mm. DANin asiantuntijana toimivan Reilly Fogartyn kirjoittama juttu jos aihe kiinnostaa enemmänkin.
Argon kuivapuvun täyttökaasuna: milloin sitä kannattaa harkita?
Argon johtaa lämpöä heikommin kuin ilma, ja siksi sitä on käytetty kuivapuvun täyttökaasuna kylmissä olosuhteissa. Tutkimuksissa argon on joissain olosuhteissa ollut ilmaa parempi eristäjä kuivapuvussa (ja vaikutusta on tarkasteltu myös puolustusvoimien kylmävesisukelluksilla).
Milloin argonia kannattaa harkita?
- Kun sinulla on jo:
- hyvä aluskerrasto + riittävän lämmin aluspuku
- järkevät pintavaatteet ja taukolämmöt
- ruokailu, kuuma juoma ja lepo kunnossa
- ja silti palelet (tai sukellat aidosti hyvin kylmässä pitkiä aikoja)
- Ja kokonaan eri asia on tietysti, jos joka tapauksessa käytät syystä tai toisesta erillistä pukukaasupulloa, niin siloin siellä voi olla toki ilmaa, mutta miksei myös argonia, jos siihen on mahdollisuus / on järkevää.
Käytännön tärkein turvallisuuspointti:
Argonia käytetään vain kuivapuvun täyttöön, ei hengityskaasuna. Siksi argon-setup tehdään omalla pienellä pullolla ja nimenomaan kuivapuvun täyttöön tarkoitetulla alennin-mittari-letkusetillä.
Lopuksi tsekkilista pähkinänkuoressa:
- Pukeutuminen kuntoon (kerrasto → aluspuku → lämmin pää & pysy lämpimänä pinnalla)
- Syö, juo ja lepää (ennakointi + lämpimät eväät + nesteytys)
- Kun mikään ei riitä (tai toimintasi on sen kaltaista, että kaikki lisälämpö tukee turvallisuutta) niin sitten teknistä apua (esim. lämmitettävät alusasut)
- Sama juttu koskee argonin käyttöä
